olen lueskellut koko aamupäivän blogeja (siivousta vältellessä). en kovin usein luen niitä niin kutsuttuja valtakunnallisesti suosittuja blogeja, joten oli aika paljon kiinniotettavaa. hämmennyin tajutessani, että hyvin monessa blogissa jossain vaiheessa nousee kysymys siitä, jatkaako kirjoittaja blogin pitämistä vai ei. kyseisissä tilanteissa on myös mielestäni havaittavissa selkeä kaava on monen blogin kohdalla.
miten blogin menestyminen ja suosituksi tuleminen tapahtuu? suuri lukijamäärä herättää firmojen ja muiden julkisten tahojen huomion, blogit ovat toki hyvä keino mainostaa erilaisia asioita. jossain vaiheessa kuvaan astuvat ns. ilkeät anonyymit, jotka jättävät jälkeensä ilkeitä ja epäasiallisiksikin tuomittuja kommentteja ilman nimimerkkiä.
mutta onko kaikki aina ilkeiden anonyymien syytä? eräässä lukemassani suositussa blogissa kirjoittaja oli tehnyt postauksen negatiivisista kommenteista. joka ikinen näistä kommenteista liittyi siihen, että lukijoiden mukaan blogi ei enää kerro siitä mistä alun alkaen, ja suosion myötä bloggari vaan mainostaa erilaisia tilaisuuksia joissa on ollut kutsuvieraana tai ilmaiseksi saamiaan tuotteita eikä enää ehdi vastaamaan kommentteihin.
minusta on hieman huolestuttavaa lukea bloggareista joiden blogin poikima "julkkiselämä" vie huomion blogilta itseltään. kaikkeenhan ei ole ihmisen pakko suostua, vaikka tarjoukset olisivat houkuttelevia. pohdiskelin sitä, tulisiko menestyvän bloggarin olla valmis huolehtimaan blogin tason pysymisestä entisellään vaikka menestys veisikin mennessään? huomaan kyllä itsestäni, ettei blogin seuraaminen enää huvita jos se on muuttunut persoonallisesta lukemistosta mainoskuvastoksi.
tämän postauksen tarkoitus ei ole moralisoida niin kutsututtuja julkkisbloggareita ylimielisyydestä ja muiden ihmisten yläpuolella olemisesta. kellä meistä nyt ei olisi heikkoa kohtaa ilmaisille vaatteille tai kutsuille hienoihin tilaisuuksiin... aamuinen lukuvimmani vain johti pohdiskeluun. mietin myös, että mikä mahtaa olla suomalaisen keskivertobloggarin lähtökohta bloginsa suhteen. onko se suuri lukijamäärä, näkyvä menestys, ilmaiset lahjukset, oma ilo, toisten samanhenkisten kanssa keskusteleminen vai joku aivan muu?
olen viime kuukausina huomannut, että tavallisten ihmisten tavallista elämää kuvaavat blogit kiinnostavat minua entistä enemmän. sellaiset blogit joihin tekee mieli kommentoida koska tietää saavansa vastauksen. sellaiset blogit joita lukemalla tulee olo että melkein jo tuntee toisen vaikkei olisi koskaan tavannutkaan.
rupesin miettimään, mitä tapahtuisi jos joku haluaisi rahoittaa tämän blogin pitämistä (kuulen jo nauruntyrskähdykset...). itselleni blogi on vapaa-aikaani liittyvää hauskuutta, vapaaehtoinen harrastus. kirjoittelen tänne silloin kun asiaa on, enkä aina silloinkaan. kammoksun ajatusta, että tämä olisi velvollisuus ja tekstiä pitäisi syntyä tasaisin väliajoin mahdollisimman usein. lukijamäärä ehkä kasvaisi, mutta entä jos niihin kommentteihin ei oikeasti ehtisikään vastaamaan?
ja mitä sitten tapahtuisi jos blogista oikeasti tulisi suosittu, tulisi kutsuja haastatteluihin ja tapahtumiin? jäisikö se varsinainen elämä kokonaan blogin varjoon?
minusta on mahtavaa että tätä blogia ilmeisesti jokunen lukee, ja jokainen kommentti tuottaa minulle iloa ja haluan vastata jokaiselle. kuitenkin vaikka käynkin blogissa päivittäin, oikea elämäni bittiavaruuden ulkopuolella koostuu rakkaista ihmisistä, opiskelusta ja työnteosta, harrastuksista ja kotona telkkarin ääressä nököttämisestä.
pysyttelen siis jatkossakin ylpeänä arkibloggarina ja syötän rakeiset päivän asu- kuvani internetin uumeniin tuhansien kaltaisteni lailla. bloggaus on ihana harrastus, eikä vähiten sen takia että sen kautta pääsee lukemaan toisten ihania blogeja!
p.s. muistutan vielä että huomisiltaan asti on aikaa osallistua cliniquen ja vichyn tuotteiden arvontaan täällä. selvennyksiksi todettakoon vielä että purnukat eivät ole meille syydettyjä tuotelahjoituksia vaan lääkealalla olevan äitini tuomisia konferenssista :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Tekisin sellaisen huomion tässä, että ihmiset ja elämä ovat muuttuvaisia. Täten myös bloggaaminen ja sen syyt ovat muuttuvaisia. Voi aloittaa bloggaamaan yhdestä syystä, mutta se voi ajan kanssa kehittyä toiseksi syyksi. Ei siinä ole mitään vikaa, ja tokihan jokaisella on oikeus kehittää ja muuttaa blogiaan haluamaansa suuntaan. Toki se voi tarkoittaa sitä, että myös lukijakunta muuttuu ja kohderyhmä muotoutuu erilaiseksi.
Ehkä avainsana onkin siis "haluamaansa". Voihan olla, että monilla homma tosiaan voi riistäytyä käsistä, ja blogi ottaa ihan hallitsemattoman suunnan, huomaamatta. Siitä tulee pikkuhiljaa jotain ihan muuta, kuin mitä halutaan.
Jokaisen blogi on kuitenkin aika varmasti muuttunut sen aloittamisesta. :P Joskus hirvittää katsella omia, muutaman ekan kuukauden merkintöjä.... :D
maria: kiitos kommentista, olet varmasti oikeassa. ja tottahan blogi muuttuu bloggaajan myötä, eihän se muuten olisi aito. pohdintani pohjautui lähinnä ajatukseen siitä, kuinka blogin lukijakunta pysyy mukana blogin muuttumisen myötä. itse luen tiettyjä blogeja siksi että niiden ajatusmaailma muistuttaa omaani ja samaistun niihin. jos blogin ajatusmaailma muuttuu rajusti erilaiseksi kuin omani, kiinnostukseni saattaa lopahtaa nopeastikin.
Mielenkiintoista pohdintaa! Itsekin käyn lukemassa tai kommentoimassa suosittuja blogeja todella harvoin, koska bloggaaminen ei ole minulle mikään muiden ihmisten fanitusareena. Yksipuolinen ihastus on kovin turhauttavaa. Sen sijaan etsin aitoa vuorovaikutusta, ja itseänikin kiinnostaa eniten juuri tavallisten ihmisten tavalliset blogit.
Julkkisbloggaajien kannattaa muistaa, että juuri lukijoidensa takia he ovat saaneet kaikki ilmaisedut. Ilman lukijoitaan he eivät olisi markkinavoimien silmissä mitään.
silkkis: ihan totta, itselleni myös se vuorovaikutus (tai miten vuorovaikutteista nyt voi bittiavaruudessa olla, mut anyway) on todella tärkeää. joskus huomaa että kuvittelee tuntevansa jonkun bloggarin kuin vanhan ystävän vaikkei koskaan olis oikeesti edes tavannut :)
Lähetä kommentti