sunnuntai 10. tammikuuta 2010

i <3 turku

tänään ymmärsin, että olen kuluneena viikonloppuna tuntenut ensimmäisen kerran syvää yhteenkuuluvuutta uuden kotikaupunkini kanssa.

tulin joululoman vietosta pääkaupunkiseudulta loppiaisaamuna, ja sen jälkeen olen viettänyt lähes kaiken aikani teatterilla. sen lisäksi huomasin hämmästyksekseni, että tänä viikonloppuna olen viettänyt sekä perjantai- että lauantai-illan paikallisten kavereiden kanssa. ensimmäinen kerta!

muutto uuteen kaupunkiin, vaikkei se maantieteellisesti niin kaukana entisestä olekaan, yllätti minut täydellisesti rankkuudellaan, ja koko syksy meni sopeutuessa kaikkeen uuteen. nyt uuden vuoden kunniaksi olen päättänyt, että pahin on ohitse ja voin todella alkaa elämään sitä mainiota elämää minkä itselleni olen täällä suunnitellut :)




viikonloppu on ollut kiireinen, siihen sisältyi mm. eräät synttärijuhlat, aamuinen hiihtolenkki urheilupuiston stadionilla, teatteritreenejä ja illanviettoa, mutta olen enemmän kuin onnellinen siitä että olen onnistunut luomaan kontakteja ja hankkimaan kavereita, joiden kanssa viettää aikaa.

totesin tämän kaiken äsken kävellessäni kuntosalilta* kotiin. kuinka mahtavaa on, että kuntokeskus on vain viiden korttelin päässä kotiovelta! ja kuinka kauniita on huurteiset puut paloaseman edessä, ja kuinka valoisa kaupunki on yöllä baarista kotiin kävellessä!




nyt alan nautiskella omatekoisella pestolla** höystetystä pastasta sekä (uudelta) kaverilta lainatusta miekka kivessä- elokuvasta.

onnellista uutta vuotta ja uuden vuosikymmenen alkua kaikille! postailen lisää joulun ja uuden vuoden kuulumisista kunhan kerkeän.

* hyvinvointiin liittyvä uudenvuodenlupaus
** ruoanlaittoon liittyvä uudenvuodenlupaus

2 kommenttia:

Jenni / North and South kirjoitti...

huoh. kateeks käy. minä ja kuopio selkeesti kaivataan toista kuherruskuukautta, tää tuntuu olevan nyt vaan yhtä isoa aviokriisiä. :D

Anni kirjoitti...

Meinasin jotain samantyylistä avautua omasta suhteestani Ottawaan kuin Jenni kirjoitti Kuopiosta. Mun nyk. kotikaupunkisuhdetta vielä vaikeuttaa se, että tiedän tän joka tapauksessa olevan lyhytaikaista - mulla ja kaupungillani on selkeästi molemmilla sitoutumiskammo :) Puhumattakaan siitä, että vanha suola janottaa ihan kybällä! Mutta mä teenkin kohta vanhanaikaiset ja palaan exäni luo... Siihen saakka yritän nauttia hetken huumasta ja repiä kaiken ilon tästä väliaikaisesta, kevytkenkäisestä irtosuhteesta :)